ACE seminars are held fortnightly on Tuesdays at 16.00-17.00 (the first seminar on 14.9) |
| More news |
 HOME PAGE OF MARTTI VIHANTOLUENTOPRUJU "OIKEUSTALOUSTIEDE" Luentokurssi kuuluu opintojaksoon KT26 Oikeustaloustiede Turun kauppakorkeakoulussa. Päivitän prujua kurssin edetessä. 1. PERUSKÄSITTEITÄ Instituutio. Julkinen valta. Oikeustaloustiede. Tehokkuus. 2. YKSIMIELINEN YHTEISKUNTASOPIMUS Subjektivismi ja kontraktarianismi. Yleiset säännöt ja prominenssi. Reiluus ja moraali. 3. HYVINVOINTIARVIOINTI Kaksivaiheinen hyvinvointiarviointi. Luonnonoikeuden ideaalityyppi. Ongelmat voimaansaattamisessa. Ankara vastuu ja tuottamusvastuu. Markkinahäiriöiden lähteitä. 4. SÄÄNTELY- JA MARKKINAHÄIRIÖIDEN SAMANKALTAISUUS Epäsymmetrisen informaation hyväksikäyttö. Julkishyödykkeiden alituotanto. Rationaalinen tietämättömyys. Ulkoiset kustannukset. Liikakeskittyminen. 5. VEROTUS Verotuksen kaksi puolta. Leviatan ja verotulojen maksimointi. Verotusoikeuden rajoittaminen. Verotuksen tehokkuustappiot. 6. ESIMERKKIAIHEITA KIRJASTA 1. PERUSKÄSITTEITÄ A. Instituutio Yhteiskunnallisen instituution määritelmiä • pelisääntö, joka rajoittaa ihmisten toimintaa • säännönmukaisuus, joka esiintyy laajalti ja pitkään ihmisten toiminnassa tai sen vaikutuksissa. Eri asia kuin laitos, esim. KELA. Instituutioiden luokittelu, ks. Oliver E. Williamson. • epämuodolliset instituutiot • oikeusinstituutiot • hallintainstituutiot (institutions of governance). Instituutioiden eroavuuksia • muuttumisen nopeus • joustavuus • kannustin- ja sanktiomekanismit. Esim. vanhuusiän toimeentuloturva • lasten velvollisuus auttaa ikääntyviä vanhempiaan • Työeläkelain säännökset: ”Työnantaja on velvollinen järjestämään ja kustantamaan työntekijälleen tämän lain mukaisen eläketurvan Suomessa tehdystä työstä, jollei jäljempänä muuta säädetä.” Työntekijäin eläkelaki (TEL) 1§ • yksityiset eläkevakuutukset. B. Julkinen valta Julkinen valta (englanniksi government) on se taho yhteiskunnassa, jolla on yksinoikeus • säätää ja voimaansaattaa oikeusperiaatteita (”lakeja”) • voimankäyttöön omalla lainkäyttöalueellaan. Julkinen valta jakaantuu lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaan. Julkisen vallan toiminnan karkea kahtiajako • suojaava valtio (protective government) luo puitteita yksityisille toimijoille • tuottava valtio (productive government) pyrkii konkreettisiin tavoitteisiin omilla toimillaan. Yksityisen ja julkisen rajanveto on usein hankalaa • kaavoitus • valtion tai kunnan liikelaitos • näennäismarkkinasopimus. Julkinen valta käsittää hierarkiatasoja • keskushallinto ja paikallishallinnot • liittovaltio ja osavaltiot • valtioliitot. Fiscal federalism tutkii hallinnon tasojen työnjakoa julkisten palvelujen rahoitus-, järjestämis- ja tuottamisvastuussa. Hajauttamiset edut • mahdollisuudet ja motivaatio vaikuttaa palveluihin kasvavat • palvelut vastaavat paremmin paikallisia preferenssejä • kilpailu asukkaista kannustaa tehokkuuteen • edellytykset dynaamiselle tehokkuudelle lisääntyvät. Hajauttamisen haitat • mittakaavaetujen menettäminen • ulkoisvaikutukset: moottoritie hyödyttää ulkokuntalaisia • suhdannepolitiikan vuodot • vapaamatkustajien muuttoliike • kansalaisten eriarvoisuus. KUNNAT OVAT ERILAISIA 1998, 1999* Väkiluku* Sottunga 122 Helsinki 551123 Vähintään 65-vuotiaiden osuus* Sottunga 30,3 % Oulunsalo 5,0 % Huoltosuhde Rautavaara 2,70 Vantaa 0,99 Työttömyysaste Salla 31,3 % Sottunga 0,3 % Verotulot/asukas Merijärvi 7984 mk Kauniainen 20820 mk C. Oikeustaloustiede Oikeustaloustieteen (law and economics) keskeiset tutkimuskohteet • miksi laki on sellainen kuin se on • millaisia (tahattomia) vaikutuksia laki aiheuttaa • miten voimassa olevaa lakia tulisi soveltaa • miten lakia pitäisi muuttaa. Oikeustaloustieteessä (niin kuin taloustieteessä yleensä) oletetaan toimijoiden rationaalisuus. Järkevä toimija pyrkii tekemään kannaltaan niin hyviä päätöksiä kuin mahdollista. Tavoitteena on oma hyvinvointi, onnellisuus, mielihyvä tms. ”hyöty”. Rationaalinenkin toimija tekee (systemaattisia) virheitä, sillä • tietämys on jäsentymätöntä • kognitiiviset resurssit ovat niukkoja • tunteet vaikuttavat päätöksiin. D. Tehokkuus Hyvyyskriteerinä lakien arvioinnissa on yleensä taloudellinen tehokkuus. Pareto-tehokkuus on kuvitteellinen tila, jossa kaikki mahdollisuudet muuttaa ihmisten välisten sopimus- ja muiden suhteiden ehtoja ja yksityiskohtia on käytetty loppuun kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla. Tehokkuus koskee vain tarkasteluun sisältyviä osapuolia. Tila on oikeasti tehokas vain, jos myös dynaaminen näkökulma otetaan huomioon. Esim. rule against perpetuities (kirjan s. 165). Julkisen vallan tehtävä on tehokkuustappioiden poistaminen epäsuorasti tai suorasti. Esimerkki 1. Sopimusriita Sudanilainen yhtiö lupasi myydä ja kuljettaa 300 tonnia maapähkinöitä saksalaiselle ostajalle. Lyhin reitti olisi ollut Suezin kanava, joka kuitenkin odottamatta suljettiin vuonna 1956. Pitäisikö tuomioistuimen tuomita sopimus purettavaksi? Ratkaisuun vaikuttavia seikkoja • mikä kannustaa varautumaan yllätyksiin tulevaisuudessa? • miten sopimusriidat saadaan pysymään tuomioistuinten ulkopuolella? • oliko maapähkinöiden hinta tavanomaista korkeampi? • kumpi olisi voinut ostaa vakuutuksen halvemmalla? • olisiko ostaja voinut ostaa varastoon, ostaa toiselta toimittajalta, muuttaa tuotantomenetelmiä tms.? • onko ratkaisu reilu, ja ovatko sen vaikutukset kohtuullisia? Esimerkki 2. Tartuntataudin leviäminen Tartuntatautiepidemia on puhjennut, koska • kaikki eivät ole ostaneet rokotetta tai tehostetta • jotkut ovat matkustaneet epidemia-alueille • jotkut jättävät antibioottikuurin kesken • jotkut sairaalat laiminlyövät sairaalahygienian • kaikilla ei ole varaa ostaa terveyspalveluja. Ihmisten välillä on ollut hyödyntämättömiä sopimusmahdollisuuksia. Julkisen vallan keinoja vähentää tehokkuustappioita • tartuttajien vahingonkorvausvastuu • karanteeni, lääkereseptipakko • julkinen sairausvakuutus ja terveydenhuolto. Esimerkki 3. Maataloustuki Ruotsin valtio pyrkii lisäämään työllisyyttä maaseudulla, ja alkaa maksaa maataloustukea. Suomessa viljelijöiden tulot alenevat. Pitäisikö myös Suomen valtion maksaa maataloustukea? Ydinkysymys: ovatko tuesta hyötyvät valmiit maksamaan lainmuutoksesta enemmän kuin mitä kärsijät vaativat. Lisäluettavaa Buchanan, James M.: Constitutional Contract: The Theory of Law. Kirjassa The Limits of Liberty. Between Anarchy and Leviathan. University of Chicago Press 1975. Oates, Wallace E.: Decentralization of the Public Sector: An Overview. Kirjassa Robert J. Bennett (toim.): Decentralization, Local Governments, and Markets. Towards a Post-Welfare Agenda. Clarendon Press. Posner, Richard A.: Economic Analysis of Law, 7. painos. Wolters Kluwer, New York 2007. Williamson, Oliver E.: The New Institutional Economics: Taking Stock, Looking Ahead. Journal of Economic Literature 38(3), September 2000. Ks. NELLI. 2. YKSIMIELINEN YHTEISKUNTASOPIMUS A. Subjektivismi ja kontraktarianismi Julkisella vallalla on yksinoikeus säätää ja voimaansaattaa lakeja • ylivoimainen kilpailuetu suhteessa yksityisiin toimijoihin • toisaalta ongelma, koska monopolioikeutta voidaan käyttää väärin. Subjektivismin mukaan vain ihmiset itse tietävät, millainen on hyvä laki. Lait koskettavat kaikkia. Konstituutiotaloustieteen perusajatus: lakien hyvyyskriteeri on yksimielisyysperiaate (James M. Buchanan). Yhteiskunnan jäsenten ajatellaan tekevän yhteiskuntasopimuksen, jossa sovitaan • oikeusjärjestelmän perusperiaatteista • hallitsijan valinnasta. Hallitsijalla on yksinoikeus (ja myös velvollisuus) voimaansaattaa sopimus. Yhtymäkohtia lakien alaisuudessa tehtäviin tavallisiin sopimuksiin • vapaaehtoisuus on perusedellytys • suostumus on keino paljastaa preferenssit • kaikki osapuolet hyötyvät • rationaaliset toimijat pyrkivät tehokkuuteen. Laki on hallitsijan yläpuolella. Konstituution puitteissa voidaan myöhemmin tehdä päätöksiä • enemmistöperiaatteella • edustuksellisesti. Käytännön syistä yhteiskuntasopimusta ei pystytä tekemään. Enintään voi syntyä implisiittinen sopimus (= ihmisten välisten suhteiden järjestely, jolla on sopimuksenkaltaisia vaikutuksia). Taloustieteilijän on tyydyttävä ajatuskokeisiin siitä, mihin ihmiset voisivat suostua. Näkökohtia • rationaaliset ihmiset pyrkivät ehkäisemään vallan väärinkäyttöä ennakolta • ihmisillä on luontainen epävarmuuskammo (uncertainty aversion) • ihmisillä on moraalituntoja. Yhteiskuntasopimusteorian kritiikkiä • mikä on lähtötilanne (status quo)? • miten yhteiskuntaan syntyvät saavat äänensä kuuluville? • voiko omaneduntavoittelu tuottaa koskaan yksimielistä sopimusta? ― Kaksi ratkaisukeinoa: B. Yleiset säännöt ja prominenssi Esim. jokainen kortinpelaaja pitää itseään muita parempana. Epäsuora keino päästä yksimielisyyteen paremmuudesta on sopia pelisäännöistä • jotka ovat abstrakteja • jotka ovat käytössä pitkän aikaa • joita sovelletaan yhtäläisesti kaikkiin. Strategiana on luoda tahallaan epävarmuutta. Pelaajat ovat tietämättömyyden verhon (veil of ignorance) takana. Yksimielisyyteen pääsemistä edistää säännön ilmeisyys tai luonnollisuus. Prominenssi kiistojen ratkaisuissa: polttopisteet (focal points), Schelling-pisteet. Luennolla ollut eksperimentti • kirjasta: Thomas C. Schelling: The Strategy of Conflict. Oxford University Press 1960 • englantilaisilla koehenkilöillä: Judith Mehta, Chris Starmer & Robert Sugden: The Nature of Salience: An Experimental Investigation of Pure Coordination Games. American Economic Review 84(3), June 1994. Ks. EBSCO. Prominenssista on apua myös sovittaessa eduskunnan päätössäännöistä. Yksinkertainen enemmistöperiaate on luonnollinen • ihmisessäkin on kaksi puolta, vasen ja oikea • yksinkertainen enemmistö on pienin mahdollinen määrä. C. Reiluus ja moraali Taloustiede ei ota kantaa itse valintojen hyvyyteen tai tehokkuuden sisältöön. Esim. koronkiskonnan sallivan lain tehokkuus riippuu ihmisten preferensseistä. Subjektiivinen hyöty sisältää mielihyvän tunteet, joita reiluus (fairness), oikeudenmukaisuus (justice) ja kohtuullisuus (equity) tuottavat. Kilpailuetuja biologisessa evoluutiossa ovat olleet taipumus • vastavuoroisuuteen • yhteisöllisyyteen • empatiaan. ”Nature, when she formed man for society, endowed him with an original desire to please, and an original aversion to offend his brethren. She taught him to feel pleasure in their favourable, and pain in their unfavourable regard. She rendered their approbation most flattering and most agreeable to him for its own sake; and their disapprobation most mortifying and most offensive.” Adam Smith: The Theory of Moral Sentiments, toim. D. D. Raphael & A. L. Macfie. Liberty Fund, Indianapolis 1984 (1759). Teos on myös suomennettu (Moraalituntojen teoria, suom. Matti Norri. Kautelaari, Helsinki 2003). Ajan autoa ja näen kolarin uhrin makaavan tienreunassa • miltä uhrista tuntuu? • miltä minusta tuntuisi, jos olisin uhrin sijassa? • mitä tapahtuisi, jos kaikki ajaisivat ohi? ”Toimikaa niin, että toimintaa ohjaava sääntö voidaan yleistää” (Immanuel Kantin kategorinen imperatiivi). ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille” (Uuden Testamentin kultainen sääntö). Moraalituntojen vaikutuksia yhteiskuntasopimukseen • ihmisten tulisi toimia ikään kuin he eivät tietäisi omaa asemaansa • valtiovallan tulisi toimia ihmisten haluamalla tavalla • lain hyväksyttävyys lisää taipumusta sen noudattamiseen. Lisäluettavaa Alvey, James E.: An Introduction to Economics as a Moral Science. International Journal of Social Economics 27(12), 2000. Ks. EMERALD. Brennan, Geoffrey & James M. Buchanan: The Contractarian Vision. Kirjassa The Reason of Rules. Constitutional Political Economy. Cambridge University Press, Cambridge 1985. Kanniainen, Vesa: Talouden moraali, markkinavoimat ja yritysten yhteiskuntavastuu. Kirjassa Etiikka ja talous, toim. Vesa Kanniainen & Matti Sintonen. WSOY 2003. 3. HYVINVOINTIARVIOINTI A. Kaksivaiheinen hyvinvointiarviointi Havaitaan ongelma ja etsitään sille tehokasta ratkaisua lainsäädännön muutoksilla. Tarkastelun vaiheet • miten markkinatalousjärjestelmän ideaalityyppi pyrkii ratkaisemaan ongelman • millaisia markkinahäiriöitä (market failure) on odotettavissa • millaisia ratkaisuja markkinoilla voisi kehittyä spontaanisti • millaisilla sääntelyn muutoksilla häiriöitä voitaisiin korjata • millaisia sääntelyhäiriöitä (government failure) on odotettavissa. B. Luonnonoikeuden ideaalityyppi Hyvinvointiarvioinnin viitekohtana on seuraavassa luonnonoikeusjärjestelmä (”puhdas markkinatalous”) • kuvitteellinen ideaalityyppi • oikeusperiaatteet ovat yksinkertaisia • prominenssi helpottaa yksimielisyyteen pääsemistä • kaikkiin niukkoihin varoihin on määritetty omistusoikeudet (property rights) • kaikki on yksityisessä omistuksessa. 1. Itseomistuksen periaate (self ownership) Jokainen on oman ruumiinsa luonnollinen omistaja (kuka muu voisi olla?). Luonnollinen oikeus muuttaa maasta, jollei loukkaa muiden oikeuksia. Asevelvollisuus loukkaa itseomistuksen periaatetta. 2. Löytäjä saa pitää -periaate (finders keepers) Säveltäjällä on kopiointioikeus sävellykseensä. Periaatetta voidaan soveltaa vahingonkorvaustapauksessa, jossa vahinko on syntynyt yhteisvaikutuksena (joint tort). 3. Ankaran vastuun periaate (strict liability) Jos henkilö loukkaa toisen oikeuksia, hän on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Tuottamusvastuussa (negligence) vahingonkorvausvelvollisuus syntyisi vain, kun vahingon aiheuttaja on ollut huolimaton. 4. Sopimusvapauden periaate (freedom of contract) Omistusoikeuteen sisältyy oikeus siirtää omaisuus toiselle. Vähimmäispalkat loukkaavat sopimusvapauden periaatetta. C. Ongelmat voimaansaattamisessa Toimiva oikeusjärjestelmä edellyttää, että myös toimeenpano- ja tuomiovalta onnistuu. Esim. polkupyörä varastetaan, ks. Hamowy, Ronald : Law and the Liberal Society: F. A. Hayek’s Constitution of Liberty. Journal of Libertarian Studies 2(4), 1978. • tekeekö uhri tai joku muu rikosilmoituksen • ottaako poliisi rikosilmoituksen vastaan • ryhtyykö poliisi tutkimaan rikosta • ilmoittautuvatko todistajat • mitä todistajat kertovat • millaisia tutkintamenetelmiä poliisi käyttää, ks. Koppl, Roger: How to Improve Forensic Science. European Journal of Law and Economics 20(3), November 2005. • mitä laboratoriota käytetään • pitääkö poliisi todisteita riittävinä • syyttääkö syyttäjä • tuomitseeko tuomari • millaisen rangaistuksen tuomari määrää • armahtaako presidentti. Seuraavassa tarkastellaan syitä, miksi markkinataloudessa esiintyy tehottomuutta (häiriöitä), vaikka sen periaatteiden voimaansaattaminen olisi täydellistä. D. Ankara vastuu ja tuottamusvastuu Ankaran vastuun periaatteen mukaan vahingon aiheuttaja on korvausvelvollinen, vaikka hän on ollut huolellinen eikä vahinkoon liity tuottamusta • auto törmää pysäköityyn autoon • juomapullo räjähtää • United States v. Carroll Towing Co. (1947), kirjan s. 350. Ankara vastuu johtaa vain sattumalta tehokkuuteen. Learned Hand -periaatteen mukaan huolellisuus edellyttää aiheuttajaa lisäämään varautumista, kunnes varautumiskustannusten W muutos = vahinkokustannusten A odotusarvon muutos. Taulukot kuvaavat kahta tapausta (ks. luennoilla jaettu moniste), ja niissä on • varautumis- ja vahinkokustannukset, € • aiheuttajan ja uhrin valinta. Tehottomuus merkitsee vahingon osapuolille sopimusmahdollisuutta. Coasen teoreeman mukaan tehokkuus toteutuu riippumatta oikeusjärjestelmästä, jos • kaikki omistusoikeudet on määritetty (jollain tavalla) • sopimuskustannuksia ei ole. Ankaran vastuun tilanteita • tiikeri puree naapuria • lentokone putoaa maahan • räjäytystyömaalta lentää kivenlohkare. Tapaus 3. KKO 1932 I 125: henkilö ajoi autollaan vuonna 1930 Hippodromin aitaan Helsingissä. Sisäpuolella ollut hevonen säikähti, kaatui, loukkasi toisen takajalkansa, ja kuoli. Autoilija joutui maksamaan korvauksen. Ratkaisuun vaikuttavia seikkoja • onko syy-yhteys riittävä? (distant vs. proximate cause) • kuinka helppoa autoilijan on huolehtia ohjauslaitteiden kunnosta? • kuinka vaikeaa hevosenomistajan on välttää säikähtäminen • kuinka kallista hevosenomistajan on ostaa vahinkovakuutus • voiko hevosenomistaja provosoida vahinkoja • onko ratkaisu reilu? E. Markkinahäiriöiden lähteitä Oletetaan edelleen, että julkinen valta pystyy voimaansaattamaan markkinatalouden pelisäännöt (ja haluaa). Esimerkkejä markkinatalouden tehottomuudesta. 1. Psykologiset virheet Ihmisten päätöksenteossa esiintyy systemaattisia virheitä, koska • kognitiiviset kyvyt ovat epätäydellisiä • tunteet vaikuttavat päätöksentekoprosessiin. Jälkiviisausharha (hindsight bias): tuomari yliarvioi vahingon todennäköisyyden ja samalla tuottamuksen. Ankkuroituminen (anchoring) • taipumus perustaa arvio tai päätös johonkin (ehkä mielivaltaiseen) alkuarvoon tai viitekohtaan • vahvistaa dispositiivisten lainsäännösten vaikutusta • esim. työeläkemaksut. 401(k) työntekijöiden säästämisohjelma USA:ssa Jos työnantaja osallistuu jollain (usein samalla) summalla ohjelmaan • 86 % työntekijöistä liittyy heti, jos liittyminen on automaattista (opt out) • 49 % työntekijöistä liittyy heti, jos liittymisestä on ilmoitettava erikseen (opt in) • valtaosa työntekijöistä liittyy ajan myötä Richard H. Thaler & Cass R. Sunstein: Libertarian Paternalism. American Economic Review, Papers & Proceedings 93(2), May 2003. Ks. JSTOR. 2. Riippuvuussairaudet Peruste alkoholin valmistusta, myyntiä ja käyttöä rajoittavalle lainsäädännölle. Lait ovat ikään kuin kollektiivinen käsiensitomispäätös. 3. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö Ääritapauksessa monopoli (ks. kirjan kuvio s. 35). • ostajan ja myyjän välillä on sopimusmahdollisuus, jos ostajan varaushinta > myyjän rajakustannus • voittoja maksimoivan myyjän ei kannata tehdä sopimusta, jos tämä alentaa kaikilta ostajilta saatavaa hintaa • myyjä rajoittaa silloin tarjontaa, mikä johtaa tehokkuustappioon • hintaeriytys saattaa ratkaista ongelman. Tarjonnan rajoittamista voidaan pitää haitallisena myös epäreiluuden vuoksi. 4. Tiedon salaaminen Esim. sairausvakuutusmarkkinoilla • vakuutuksen ostaja salaa sairautensa (hidden characteristics) • vakuutettu salaa riskikäyttäytymisensä (hidden actions). Salaamisesta on hyötyä, jos sopimusosapuolten välillä on epäsymmetrinen informaatio. Myyjien ja rehellisten ostajien välille jää sopimusmahdollisuuksia. 5. Ulkoiset haitat Esim. yritys ei ota huomioon kaikkia liikenneruuhkien aiheuttamia kustannuksia, kun se päättää työntekijöidensä työajoista. Markkinataloudessa tiet ovat yksityisessä omistuksessa. Ratkaisumahdollisuuksia • tiemaksut, ks. W. S. Vickrey: Pricing in Urban and Suburban Transport. American Economic Review 53(2), 1963. Ks. JSTOR. • kaavoitus (zoning). 6. Julkishyödykkeet Puhdas julkishyödyke on kysymyksessä, kun molemmat ehdot ovat voimassa • kulutus on kilpailematonta • hyödyt eivät ole omittavissa. Homo oeconomicus -oletus liioittelee ihmisten haluttomuutta osallistua yhteisiin hankkeisiin. Ks. Raymond G. Batina & Toshihiro Ihori: Experimental Evidence on the Free Rider Problem. Kirjassa Public Goods. Theories and Evidence. Springer 2005. Lisäluettavaa Coase, R. H.: The Problem of Social Cost. Journal of Law and Economics 3, 1960. Myös kirjoissa The firm, the Market, and the Law. University of Chicago Press, Chicago 1988; The Legacy of Ronald Coase in Economic Analysis, vol. 2, toim. Steven Medema. Elgar, Aldershot 1995; Law and economics, vol. 1, toim. Richard A. Posner & Francesco Parisi. Elgar, Cheltenham 1997. Cullis, John & Philip Jones: Towards a 'new' public finance economics: experiments, behaviour, neuro-imaging and 'individual failure'. Luku 16 kirjassa Public Finance and Public Policy. Analytical Perspectives, 3. painos. Oxford University Press 2009. Epstein, Richard A.: Torts. Kirjassa Simple Rules for a Complex World. Harvard University Press 1995. Määttä, Kalle: Vahingonkorvaus. Kirjassa Oikeustaloustieteen perusteet. Edita, Helsinki 2006. Rothbard, Murray N.: For a New Liberty. The Libertarian Manifesto. Collier Books 1978. 4. SÄÄNTELY- JA MARKKINAHÄIRIÖIDEN SAMANKALTAISUUS Hyvinvointitaloustieteen (welfare economics) tarkastelujärjestys edellä • puhtaan markkinatalouden mukainen sääntely • markkinahäiriöt (market failure) • häiriöiden korjaantuminen spontaanisti • häiriöiden korjaaminen sääntelyllä • sääntelyhäiriöt (government failure). Vaarana tällaisessa tarkastelussa on ankkuroituminen markkinatalouteen. Seuraavassa tarkastellaan markkina- ja sääntelyhäiriöiden yhtäläisyyksiä. 1. Epäsymmetrisen informaation hyväksikäyttö Päämies–agentti -suhteiden ketju: kansalaiset (äänioikeus) – kansanedustajat (lainsäädäntövalta) – virkamiehet (toimeenpano- ja tuomiovalta). Julkisen valinnan (public choice) teoriassa oletetaan, että toimijat • ovat samanlaisia hyödynmaksimoijia kuin markkinoilla • tavoittelevat erityisesti rahaa ja valtaa. Erityisongelmia julkisen vallan toiminnassa • vallan väärinkäytön riski • toiminnan tulosten vaikea mitattavuus • benchmarking hankalaa. Kansanedustajien kannustamiskeinoja (ks. Donald Wittman: Why Democracies Produce Efficient Results. Journal of Political Economy, December 1989) • rajoittamaton vaalikausien lukumäärä (maineen ylläpito) • perheklaani (maineen siirto) • puolueita suosiva vaalijärjestelmä • tehokkuuspalkka. 2. Julkishyödykkeiden alituotanto Äänestäjien etujen mukaista on äänestää eturyhmäpuolueita. Esimerkki (ks. luennolla jaettu moniste) • 3 äänestäjää (tai äänestäjäryhmää) • 6 ehdokasta (tai puoluetta), joista puolet on puhtaita eturyhmäpuolueita ja puolet puhtaita yleispuolueita • eduskuntaan valitaan 3 kansanedustajaa • kaikkien ohjelmat voidaan toteuttaa ilman kustannusta. Äänestäjien oman edun mukaista ei ole valita sosiaalista optimia (D+E+F). Jos esim. äänestäjä X äänestää D:tä, hän tuottaa ulkoisia hyötyjä 9+9 yksikköä. Äänestäjien kollektiivinen sopimus olisi teoreettinen ratkaisu • vaalisalaisuus estää • osakeyhtiössä sen sijaan osakas voi luovuttaa valtakirjan (proxy). Äänestyskäyttäytymisen seurauksena • puolueiden etujen mukaista on laatia eturyhmäohjelmia • vaalirahoitus voimistaa ilmiötä • politiikkaan valikoituu edunsaalistajia. 3. Rationaalinen tietämättömyys Äänestäjän mahdollisuus vaikuttaa vaalin lopputulokseen on häviävän pieni • ehdokkaista ja näiden ohjelmista ei kannata hankkia informaatiota ex ante • kansanedustajilla on tilaisuus toimia omavaltai¬sesti ex post. Syitä käydä äänestämässä • sisäinen motivaatio (äänestäminen sinänsä tuottaa positiivisia tunteita) • moraalitunnot (mitä tapahtuisi, jos kaikki jättäisivät äänestämättä) • tuomittavien tarpeiden tyydyttäminen (tahattomana tuloksena rasistinen hallitus). 4. Ulkoiset kustannukset Eduskunnan enemmistö pystyy tuottamaan ulkoisia haittoja vähemmistölle. Esim. konfiskaatiolaki, jonka mukaan yli 1 milj. € pääomatulojen vero on 100 %. Määräenemmistö- ja lepäämäänjättämissäädökset suojelevat vähemmistöjen oikeuksia. Lehmäkaupat (vote trading tai logrolling) lisäävät ulkoisvaikutusten mahdollisuutta. Esimerkki (ks. luennolla jaettu moniste) • 3 yhtä suurta kansanedustajaryhmää • 3 ehdotettua eturyhmähanketta. Mitään hanketta ei kannata toteuttaa. A ja B muodostavat koalition ja kannattavat toistensa ehdotuksia. Sairaala ja kirjasto toteutetaan • A: 200 – 40 > 0 • B: 150 – 110 > 0 • C: –105 + –120 = 225 (ulkoinen kustannus). Sellainenkin eturyhmähanke saattaa mennä läpi, jota vain hyvin pieni vähemmistö kannattaa. Lehmäkaupat voivat myös edistää tehokkuutta yhteishankkeissa. 5. Liikakeskittyminen Hotellingin malli: kaikki jäätelökioskit sijoittuvat keskelle uimarantaa. Mediaaniäänestäjän teoreema: kaikki puolueet esittävän samanlaisen ohjelman. Esim. panssarivaunujen lukumäärä: jakautuman reunoilla olevien puolueiden kannattaa lähestyä keskiverto¬äänestäjän tahtoa. Directorin laki: demokratia suosii keskituloisia tulonjakopolitiikassa. Lisäluettavaa Mueller, Dennis C.: Bureaucracy. Kirjassa Public Choice III. Cambridge University Press 2003. Nurmi, Hannu: Voting Paradoxes and How to Deal with Them. Springer 1999. 5. VEROTUS A. Verotuksen kaksi puolta Yhteiskuntasopimuksen osapuolet varmaankin hyväksyvät verotuksen • verotulot ovat markkinatalous- (tai muun oikeus)järjestelmän perusedellytys • ”väkivaltamonopoli” antaa suhteellisen edun markkinahäiriöiden korjaamisessa. Toisaalta verotus aiheuttaa tehokkuustappioita. Verotusoikeus on lainsäätäjien omistuksessa vain vaalikauden ajan. Tämä voi johtaa aikaepäjohdonmukaisuuteen (veroansa) • eduskunta nostaa pääomaveroa tilapäisesti • pääomanomistajat pelkäävät verolain jäävän pysyväksi • pitkällä tähtäyksellä veropohja ja verokertymä supistuvat. Uskottava lupaus alentaa vero ennalleen estää tehottomuutta (vrt. rikas setä lupaa maksaa veljenpojan opiskelut, kirjan s. 206). B. Leviatan ja verotulojen maksimointi Verotusoikeutta voidaan käyttää saalistukseen, ja se synnyttää kannustimia suojautumiseen. Leviatan-ideaalityyppi perustuu äärioletukseen ihmisten käyttäytymisestä. Verottaja on sen mukaan kiinnostunut vain oman aineellisen varallisuutensa lisäämisestä. Verottajan keinoja lisätä verotuloja: 1. Uusien veropohjien etsiminen 2. Joustamattomien veropohjien verottaminen Esim. riippuvuutta aiheuttavien aineiden valmistevero. 3. Kahdenkertaisen verotuksen soveltaminen Esim. yrityksen maksama yhtiövero ja osakkaiden maksama osinkovero. 4. Psykologisten virheiden hyväksikäyttö a) pidetään veroastemuutos pienempänä kuin just noticeable difference b) raamitetaan vero voittona eikä tappiona • lisävero lapsettomille toteutetaan niin, että kaikkien vero kasvaa, ja lapsiperheet saavat verovähennyksen • raamitusefektillä tarkoitetaan taipumusta antaa sen vaikuttaa päätökseen, millä tavoin päätöstilanne on esitetty. c) käytetään hyväksi fiskaalisia illuusioita • välilliset verot (tarkoitettu muiden kuin verovelvollisen itsensä maksettavaksi) • inflaatiovero (setelitulo, seigniorage) • fiskaalinen illuusio on systemaattinen virhe, jota esiintyy ihmisten arvioidessa julkisten tulojen ja menojen määriä sekä niiden vaikutuksia omaan hyvinvointiin. C. Verotusoikeuden rajoittaminen Turvallinen verojärjestelmä on yksimielisen suostumuksen edellytys. Keinoja rajoittaa verotusoikeutta: 1. Vaikeutettu lainsäädäntömenettely Määräenemmistöperiaate ja lepäämäänjättämismenettely. 2. Suhteellinen veroaste (tasavero) Progressiivisen verojärjestelmän haittoja • enemmistö pystyy siirtämään verorasitusta muille (ja siis aiheuttamaan ulkoisia kustannuksia) • kannustaa eturyhmiä edunsaalistukseen (rent seeking) • tarjoaa helpon keinon hyötyä veronvältöstä (tax avoidance). Tasaveroa käsitteleviä julkaisuja • Nyberg, Martti: Tasavero. Yksinkertainen, oikeudenmukainen ja kasvua tukeva verojärjestelmä. Elinkeinoelämän Valtuuskunta 2006. • Hall, Robert E. & Alvin Rabushka: The Flat Tax, 2. painos. Hoover Institution Press 1995. 3. Hajautettu verotusoikeus Verokilpailu kuntien (ja (osa)valtioiden) kesken rajoittaa verotusoikeuden väärinkäyttöä. Verokilpailu voi toisaalta aiheuttaa vapaamatkustusta julkisten palvelujen kulutuksessa. D. Verotuksen aiheuttamat tehokkuustappiot Taloudellinen tehottomuus on tila, jossa esiintyy hyödyntämättömiä sopimusmahdollisuuksia • lakien tasolla yhteiskuntasopimuksessa • lakien alaisuudessa muissa sopimuksissa. Esimerkki (ks. luennolla jaettu moniste) • yhteiskuntasopimus sallii verottajan maksimoivan verotulot • työntekijän tuntipalkka on 1 €. Suhteellisessa verotuksessa on sopimusmahdollisuus verottajan ja työntekijän välillä • porrastetussa verotuksessa verottajan tulot ovat suuremmat kuin tasaverossa • työntekijä voisi valita myös porrastetussa verotuksessa 30 tuntia. Palkkaveron tuotto ennen veronnostoa (harmaalla): A + B Palkkaveron tuotto veronnoston jälkeen, kun veroaste on suhteellinen: A + C Palkkaveron tuotto veronnoston jälkeen, kun veroaste on porrastettu: A + C + B Tehokkuusvoitto vähintään: B Keinoja vähentää verotuksen tehokkuustappioita (deadweight loss, excess burden) • porrastettu verotus (edellä) • nuppivero, könttäsummavero (lump-sum tax) • veropohjan laajentaminen vapaa-aikaan. Verotuksessa sopimusmahdollisuuksia jää herkemmin hyödyntämättä kuin markkinoilla • verottajan harkintavaltaa halutaan rajoittaa väärinkäytön ehkäisemiseksi • eriarvoisuus julkisen vallan käytössä koetaan epäreiluksi. Lisäluettavaa Brennan, Geoffrey ja James M. Buchanan: Money Creation and Taxation. Kirjassa The Power to Tax. Analytical Foundations of a Fiscal Constitution. Cambridge University Press, Cambridge 1980. Korobkin, Russell B. & Thomas S. Ulen: Law and Behavioral Science: Removing the Rationality Assumption from Law and Economics. California Law Review 88(4), July 2000. Ks. EBSCO. - Psykologisen oikeustaloustieteen yleisesitys. Tuomala, Matti: Julkisen sektorin rahoitus. Kirjassa Julkistalous, 2. painos. Gaudeamus 2009. Verosanasto. Valtioneuvoston termipankki Valter. 6. ESIMERKKIAIHEITA KIRJASTA 5.II.E Pitäisikö oikeudeton hallinta (adverse possession) sallia? Puolesta: kun kiinteistörekisteri on kehittymätön. 5.IV.B Pitäisikö ulkoisia haittoja (nuisance) aiheuttava toiminta kieltää (injunction) vahingonkorvausten määräämisen sijaan? Vastaan: kun uhreja on paljon. 5.IV.D Pitäisikö pakkolunastuksessa käyttää täyden korvauksen periaatetta? Puolesta: vakuutukset pakkolunastuksen varalta aiheuttavat sopimuskustannuksia. 6.II.D Pitäisikö lupauksenantaja (promisor) tuomita täysiin korvauksiin sopimusrikkomuksessa? Vastaan: lupauksensaajan (promisee) pitäisi ymmärtää olla luottamatta lupaukseen liikaa. 6.II.E Pitäisikö sopimusehto voimaansaattaa sellaisena kuin se on kirjoitettu? Puolesta: kun ehto poikkeaa default-säännöksestä (”jollei muuta ole sovittu”). 7.II.B Pitäisikö yritys tuomita vahingonkorvauksiin, kun sen tehdas palaa eikä se pysty toimittamaan tavaraa sovitusti? Puolesta: kun ostaja pystyy ostamaan toimitushäiriön varalta vakuutuksen halvemmalla. 7.II.C Pitäisikö tuomioistuimen tuomita purettavaksi käytetyn auton kauppa, jossa myyjä pitää autoa arvottomana romuna ja ostaja arvokkaana museoautona? Vastaan: kun ostaja käyttää aikaa tällaisten löytöjen tekemiseksi (productive information acquired by investment). 8.II.G Pitäisikö proomunomistajan olla vastuussa laivan uppoamisen vahingoista United States v. Carroll Towing Co. -tapauksessa? Puolesta: omistajan olisi ollut helppo järjestää päivystys proomulleen. 9.I.A Pitäisikö palovahinkoihin varautua paloturvallisuusmääräyksillä eikä pelkästään vahingonkorvausvastuulla? Vastaan: kun korruption vuoksi määräyksistä tulee liian löysiä. 9.I.B Kaksi autoilijaa ajaa kilpaa kadulla ja toinen törmää jalankulkijaan. Pitäisikö tuomioistuimen soveltaa solidaarisuusvastuun periaatetta (joint and several liability)? Puolesta: uhrin on vaikea osoittaa syyllistä. 10.II.E Pitäisikö asianajajia kieltää tekemästä asiakkaiden kanssa asianajosopimusta, jossa palkkio määräytyy prosenttiosuutena oikeudenkäynnin lopputuloksesta? Vastaan: tuntiveloitus kannustaa asianajajaa käyttämään juttuun liian paljon aikaa. 11.I.B Pitäisikö rikoksen suunnittelu säätää rangaistavaksi? Puolesta: suunnitellulla uhrilla ei ole kannustinta hakea vahingonkorvausta. 12.VI.B Pitäisikö käsiaseiden hallussapito sallia? Puolesta: kielto lisää törkeitä asuntomurtoja. Home | |
 |
