Logo
Pääkuva
Actual
 
O HOME PAGE OF MARTTI VIHANTO
 
LUENTOMONISTE "INSTITUUTIOTALOUSTIETEEN PERUSTEET"
 
Opintojakson tavoitteena on oppia soveltamaan mikrotalousteoriaa siihen, millaisia keinoja markkinoilla käytetään erityisesti sopimustenhallinnassa sekä miten lainsäädännöllä luodaan edellytyksiä tehokkaille markkinoille. Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää markkina- ja oikeusinstituutioiden merkityksen taloustieteelle ja talouden toiminnalle. Kurssissa tarkastellaan erityisesti sopimuskustannuksia, jotka haittaavat sopimustehokkuuteen pääsemistä, sekä yksityisiä ja lainsäädännöllisiä keinoja kustannusten alentamiseksi. Esillä on myös omistusoikeuksien määrittämiseen, vahingonkorvauksiin ja yhteiskuntasopimukseen liittyviä kysymyksiä.


LUENNOT

1. JOHDANTO: INSTITUUTIOT JA TEHOKKUUS
Eksogeeniset instituutiot. Instituution määritelmä. Instituutioiden evoluutio, hierarkia ja vuorovaikutus. Pareto-tehokkuus.
2. SOPIMUS, PÄTEMÄTTÖMYYS JA SÄÄNTELY
Sopimusten hallinta. Esimerkkinä vuokrasopimus. Sopimuksen pätemättömyys. Sopimussääntelyn tehtävät.
3. REILUUS JA YHTEISKUNTASOPIMUS
Pareto-kriteeri ja varallisuuden jakautuminen. Yksimielinen yhteiskuntasopimus. Tietämättömyyden verho ja prominenssi.
4. SOPIMUSKUSTANNUKSET JA SOPIMUSTEHOKKUUS
Yleistä. Sopimuskustannusten luokittelu. Julkinen valta sopimusjärjestelmänä.
5. TIEDON SALAAMINEN JA NIMET
Seulonta ja haitallinen valikoituminen. Nimi ja nimen arvo. Brändinhallinta. Nimet kilpailunrajoituksena.
6. YRITYKSEN TALOUSTEORIA
Yritys sopimusjärjestelmänä. Markkinat ja hierarkiat. Moraalikato ja kannustinpalkkaus. Yritysten väliset rajat. Vertikaalisen integraation edut.

HARJOITUKSET

Opintojaksossa on kaksi (vapaaehtoista) harjoitustehtävää, joiden osuus arvosanasta on 20 %.


KIRJALLISUUS

Ks. Moodle.


1. JOHDANTO: INSTITUUTIOT JA TEHOKKUUS

A. Eksogeeniset instituutiot

Kuluttajan valinnan peruskurssimalli (Begg ym. 2011)
• kuluttajalla A on käytettävissään M euroa
• valittavana ovat hyödykkeet X ja Y
• hyödykkeiden hinnat ovat x ja y
• kuluttaja tuntee omat preferenssinsä
• kuluttaja on rationaalinen ja valitsee hyödykeyhdistelmän, joka maksimoi hänen hyötynsä

Taloustieteelle on ominaista, että monimutkaista todellisuutta tarkastellaan yksinkertaistavien mallien avulla [lukemisto 1.2]
• kukin malli valaisee vain joitakin todellisuuden aspekteja
• mitään yhtenäisteoriaa ei ole olemassa
• instituutioiden tarkastelu on ainakin yksinkertaisissa malleissa usein puhdistettu pois
• kuluttajan valinnan mallin pointti: kuluttaja vertailee ostamisen rajahyötyjä ja rajakustannuksia

Instituutiotaloustieteen kysymyksiä
• voiko kuluttaja luottaa hyödykkeiden laatuun
• onko myynti laillista
• onko soveliasta myydä A:lle


B. Instituution määritelmä

Ryhmän (yhteisön, yhteiskunnan, maailmanyhteisön) toimivuus (esim. Pareto-tehokkuuden kriteerillä) edellyttää, että jäsenillä on mahdollisuus ja kannustin tavoitella
• kukin erikseen omaa etuaan ilman muiden aiheuttamaa haittaa (varastamalla, saastuttamalla tms.)
• kaikki yhdessä yhteistä etuaan

Instituutiotaloustieteessä keinoja näihin pääsemiseksi tarkastellaan
• sopimuksina (laajassa mielessä)
• (sosiaalisina, erityisesti taloudellisina) instituutioina
• usein puhutaan uusinstitutionaalisesta taloustieteestä (new institutional economics, esim. Williamson) erotuksena vanhainstitutionalismista (old tai original institutional economics, esim. Veblen, Commons)

Instituutiot liittyvät aina ihmisten välisiin suhteisiin, vrt. Robinson Crusoen tottumukset
• kehittyvät ja kehitetään edistämään ryhmän toimivuutta
• ryhmässä voi olla vain kaksi jäsentä: vangin ongelma (prisoner’s dilemma)
• voivat olla haitallisia ryhmän ulkopuolisille: hintakartelli
• voivat vanhentua olosuhteiden muuttuessa

Kielitoimiston sanakirjan mukaan instituutio on tapaan tai oikeussäännöksiin perustuva sosiologinen, poliittinen tai uskonnollinen elämänmuoto, tapajärjestelmä, (yhteiskunnallinen) laitos

Taloudellinen instituutio on (1) organisaatio, (2) omistusoikeuksien järjestelmä, (3) käyttäytymisnormi, (4) päätöksentekoyksikkö, (5) sopimus (Routledge Dictionary of Economics 2013)

Instituutiotaloustieteen esimerkkejä:

1. Nimet: Coca Cola®, Reijo Mäki
• nimien taloudellinen merkitys on erityisesti siinä, että ne kannustavat huolehtimaan suoritteiden laadusta

2. Lait, oikeusistuinten ratkaisut
• kuluttajalla on oikeus peruuttaa etämyyntisopimus ilmoittamalla siitä 14 päivän kuluessa sopimuksen tekemisestä

3. Epämuodolliset instituutiot: tottumus, tapa, konventio, käytänne, proseduuri, perinne, normi, rituaali ym.
• ero oikeusinstituutioihin ei ole aina selvä: maan tapa

Instituutioiden piirteitä, esim. nimi
• ilmenevät laajasti ja monien välisissä suhteissa
• voivat ilmetä ja voidaan soveltaa hyvin eri tavoin ja eri yhteyksissä
• esiintyvät toistuvasti
• aiheuttavat käyttäytymisessä säännönmukaisuutta; vrt. instituutiot voidaan nähdä usein (peli)sääntöinä

Kaksi näkökulmaa instituutioihin
• lisäävät toimintamahdollisuuksia: merkkituotteeseen voi luottaa
• rajoittavat toimintamahdollisuuksia: alalle tulon esteet (monopolistinen kilpailu)

Verkkokirjan määritelmä: instituutiot ovat säännönmukaisuuksia, joita esiintyy laajasti ja pitkään ihmisten välisessä käyttäytymisessä ja sen vaikutuksissa

Instituutiot voidaan nähdä myös ryhmätason heuristiikkoina [1.4]
• esimerkkejä yksilötason heuristiikoista: 1/N-sääntö sijoittamisessa (Nofsinger 2011), katseenkiinnitysheuristiikka (gaze heuristic, Gigerenzer 2008) pesäpallossa
• heuristiikka on toimintatapa, jonka esim. kuluttaja arvioi (tietoisesti tai tiedostamatta) johtavan hyviin tuloksiin omien kokemusten, opintojen ja muun tiedon perusteella
• toistuu päätöstilanteissa, jotka ovat samanlaisia ehkä vain joiltakin piirteiltään


C. Instituutioiden evoluutio, hierarkia ja vuorovaikutus

Esimerkki instituution vähittäisestä kehittymisestä
• yksi alkaa kulkea kävellen, ratsain tms. aina tien vasenta reunaa
• muut jäljittelevät ja syntyy säännönmukaisuus
• tästä tulee pelisääntö ja lopulta lainsäännös
• lain noudattamiseen syntyy myös moraalinen velvoite
• periaate leviää muihin kohtaamistilanteisiin

Instituutioiden hierarkia (Williamson 1998, 2000)
• ihmisen luontaiset, biologiset taipumukset: vastavuoroisuus työsuhteessa
• spontaanisti kehittyvät tavat ja normit: pöytätavat
• oikeusinstituutiot: voimaansaattaminen perustuu pakkoon
• (sopimusten)hallintainstituutiot: suurten yritysten hallinnointikoodi (corporate governance), brändinhallinta (brand management)

Instituutioiden vuorovaikutus
• instituutiot täydentävät toisiaan: brändeillä ei ole juuri arvoa, jos valtiovalta ei rekisteröi niitä ja suojaa loukkauksilta
• epämuodolliset instituutiot paikkaavat aukkoja: piraattikopioiden paheksunta
• instituutiot voivat myös toimia toisiaan vastaan ja syrjäyttää toistensa vaikutuksia (crowding out): kirjaston myöhästymissakon vaikutus sisäiseen motivaatioon


D. Pareto-tehokkuus

Tuotannollinen tehokkuus (technical efficiency): annettu tuotos saadaan aikaan mahdollisimman vähillä panoksilla, tai annetuilla panoksilla saadaan aikaan mahdollisimman suuri tuotos

Taloustieteessä tehokkuus viittaa yleensä aina Pareto-tehokkuuteen, ellei muuta erikseen mainita

Pareto-tehokkuus on saavutettu, kun millään muutoksella yhdenkään ihmisen hyvinvointi annetussa ryhmässä ei voi lisääntyä jonkun toisen hyvinvoinnin vähentymättä [10.4]
• kukaan ei voi enää hyötyä muutoksista jonkun kärsimättä
• kaikki sopimusmahdollisuudet (laajasti ymmärrettynä) on käytetty hyväksi

”We will say that the members of a collectivity enjoy maximum ophelimity in a certain position when it is impossible to find a way of moving from that position very slightly in such a manner that the ophelimity enjoyed by each of the individuals of that collectivity increases or decreases. That is to say, any small displacement in departing from that position necessarily has the effect of increasing the ophelimity which certain individuals enjoy, and decreasing that which others enjoy, of being agreeable to some and disagreeable to others.” Vilfredo Pareto: Manual of Political Economy, käänt. Ann S. Schwier. Macmillan 1971 [1909], s. 261

Pareto-tehokkuus liittyy aina ihmisten välisiin suhteisiin ja riippuu, mistä ryhmästä on kysymys
• kurssissa käytetään usein sopimustehokkuuden käsitettä korostamaan, että tarkastelun kohteena ovat vain sopimusosapuolet (vähimmillään kaksi)

Jos sopimuksen tehokkuutta pystytään lisäämään sen ehtoja muuttamalla, luodaan arvonlisäystä ikään kuin tyhjästä (win-win-tilanteet)
• tämän voi odottaa näkyvän usein myös kansantulossa

Pareto-tehokkuuden muotoja
• allokaatiotehokkuuden käsitettä käytetään, kun näkökulmana on voimavarojen kohdentuminen: ”For a given set of consumer tastes, resources and technology, an allocation is Pareto-efficient if there is no other feasible allocation that makes some people better off and nobody worse off” (Begg ym. 2011)
• dynaamisen tehokkuuden käsite korostaa, että huomioon on otettava myös tiedon muuttuminen: esim. patentin optimaalinen voimassaoloaika riippuu, miten patentti vaikuttaa kilpailijoiden tuotekehitykseen


Luettavaa

Gigerenzer, Gerd: Rationality for mortals how people cope with uncertainty. Oxford University Press, Oxford 2008. Kirjaston e-kirja.

Hodgson, Geoffrey M.: Evolutionary and Institutional Economics as the New Mainstream? Evolutionary and Institutional Economics Review 4(1), September 2007.

Nofsinger, John R.: The Psychology of Investing, 5. painos. Pearson Prentice Hall 2014.

Ollila, Petri: Principles of Institutional Economics - with Applications to Cooperative Enterprises. Helsingin yliopiston taloustieteen laitos.

Williamson, Oliver E.: Transaction Cost Economics: How It Works; Where It Is Headed. De Economist 146, 1998.

Williamson, Oliver E.: The New Institutional Economics: Taking Stock, Looking Ahead. Journal of Economic Literature 38, 2000.


2. SOPIMUS, PÄTEMÄTTÖMYYS JA SÄÄNTELY

A. Sopimusten hallinta

Sopimus voidaan nähdä laajasti ihmisten välisenä suhteena ja lupausten vaihtona [11.1]
• yksityiskohtainen, muodollinen kirjoitettu sopimus yritysten välillä
• kauppatapaan perustuva yhteisymmärrys
• implisiittinen sopimus: naapurukset hoitavat vastavuoroisesti puutarhaansa, vaikkeivät edes tervehdi toisiaan
• laki: politics is exchange (Buchanan); vastapalveluksiin perustuvat lehmäkaupat (logrolling, vote trading); vrt. kompromissi (”yhteinen sopimus”); yhteiskuntasopimus, ks. myöh.
• yksinvaltiaan ja alamaisten välinen valta-tasapaino

Vastaavasti sopimustenhallinta ja sopimustenhallintainstituutiot (ja sopimuskustannukset, ks. myöh.) voidaan nähdä laajasti
• politiikassakin nimillä on merkitystä: puolueen nimi, poliitikkosuku
• yrityskin voi olla hierarkkinen ja byrokraattinen
• valtionhallinnossakin voidaan käyttää tulospalkkausta

Hallita-sanan käännöksiä: manage, govern, administer, rule
Rajanvedon ongelmista huolimatta on usein tarkoituksenmukaista erottaa private ja public institutions toisistaan (Groenewegen ym. 2010)


B. Esimerkkinä vuokrasopimus

Oletetaan, että kerrostaloyksiön omistaja (vuokranantaja) ja vuokralainen tekevät vuokrasopimuksen
• sopimuksia sääntelee mm. Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (AsHVL), ks. Finlex

Sopimusehtoja
• asunnon luovutusajankohta
• vuokran määrä
• sopimusehto kolmannen hyväksi: vuokranantajan kaveri saa pitää tavaroitaan asunnossa
• lykkäävä ehto: vuokrasuhde alkaa vain, jos vuokralainen saa työpaikan paikkakunnalla
• optioehto: vuokralaisella on etuosto-oikeus 10 vuoden vuokra-ajan jälkeen
• sopimussakko
• jne.

Sopimusvapaus on luonteva lähtökohta, jos
• ihmiset osaavat tehdä sopimuksia (rationaalisuus)
• ihmiset tietävät itse parhaiten omat preferenssinsä (subjektivismi)
• ihmisillä on kannustin etsiä sopimusmahdollisuuksia (yksityisomistus)

Vuokra-asuntomarkkinoiden voi silloin odottaa hakeutuvan ainakin sopimusosapuolten näkökulmasta tehokkuuteen

Sopimusvapaus merkitsee samalla velvollisuutta noudattaa sopimuksia: pacta sunt servanda (sopimukset on pidettävä)

Sopimusten noudattamista edistää
• moraali: vuokralainen kysyy mielessään, mitä tapahtuisi, jos kaikki jättäisivät vuokransa maksamatta
• pakko: vuokranantaja vie asian oikeuteen
• markkinakuri: maineen menettäminen

Oikeusjärjestelmän merkitystä sopimusten voimaansaattamisessa ei pidä liioitella
• oikeudenkäynti on kallista ja aikaavievää, ja tulokset ovat epävarmoja
• liikesalaisuudet vuotavat
• ”sopimusilmapiiri” kärsii (pitkäkestoisissa sopimussuhteissa)


C. Sopimuksen pätemättömyys

Julkisen vallan tehtävä on sopimusvapauden olosuhteissa auttaa sopimusten voimaansaattamisessa lähtökohtaisesti sellaisina, kuin ne on tehty
• vrt. rationaalisuus- ja subjektivismioletus edellä

Sopimus on ehkä tarpeen jättää voimaansaattamatta osittain tai kokonaan, jos se johtaa tehokkuustappioihin
• sopimuksen pätemättömyysperusteita ja niiden tehokkuusperusteita:

1. Vajaavaltaisuus (incapacity): alaikäinen, holhottavaksi julistettu tms.
• rationaalisuusehto ei täyty

2. Pakottaminen (duress)
• vapaaehtoisuusehto ei täyty

3. Petos (fraud): vuokranantaja salaa homevaurion
• tiedon salaaminen johtaa tehokkuustappioihin, ks. myöh.

4. Erehdys (mutual mistake): sopimuspaperiin tulee vahingossa yksi nolla liikaa
• sopimus ei lisää tällaisena molempien hyötyä eikä vastaa kummankaan aikomusta
• vrt. asiantuntija ostaa arvotaulun kirpputorilta eurolla: tällöin kumpikin hyötyy, ja tässä mielessä taulun pitäisi antaa siirtyä arvokkaampaan käyttöön


D. Sopimussääntelyn tehtävät

1. Täyttää aukkoja sopimusehdoissa

Vuokranantaja on luvannut, että vuokralainen pääsee muuttamaan tiettynä päivänä
• asunto tuhoutuu tulipalossa
• kontingenssin varalta ei ole huomattu sopia (incomplete contract)
• vuokralaiselle syntyy suuret vahingot
• pikaremontti tulisi järjettömän kalliiksi
• olisiko vuokralainen pystynyt varautumaan halvemmalla?

Pitkäkestoisiin sopimuksiin jää väistämättä aukkoja
• uudelleensopimiseen (recontracting) tulee tarvetta, mutta osapuolet eivät ehkä pääse keskenään sopuun

2. Säätää dispositiivisia eli tahdonvaltaisia sopimusehtoja

Esimerkki olettamasäännöstä (default rule): vuokra on maksettava viimeistään toisena päivänä vuokranmaksukauden alusta lukien, jollei maksuajasta ole toisin sovittu (34§ AsHVL)

Seuraava on sen sijaan esimerkki pakottavasta lainsäännöksestä: ehto, jolla vuokranantajan irtisanomisaikaa lyhennetään, on mitätön (52§ AsHVL)

3. Ehkäistä markkinahäiriöitä

Markkinahäiriöitä (market failures) aiheuttavat määräävän markkina-aseman väärinkäyttö, tiedon salaaminen, ulkoiset haitat, julkishyödykkeet ja makrotalouden koordinaatiohäiriöt

Tehokkuustappioita voidaan ehkäistä esim. kieltämällä vuokrayhteistyö


Luettavaa

Groenewegen, John, Antoon Spithoven & Annette van den Berg: Institutional Economics. An Introduction. Palgrave Macmillan 2010.


3. REILUUS JA YHTEISKUNTASOPIMUS

A. Pareto-kriteeri ja varallisuuden jakautuminen

Pareto-tehokkuus on sillä tavoin rajoitettu hyvyyskriteeri, ettei se ota kantaa varallisuuden jakautumaan ennen sopimusta ja sopimuksen jälkeen
• rutiköyhän euro on sama kuin upporikkaan
• arvonlisäyksen jakautuminen osapuolten kesken saa sopimuksessa olla mikä tahansa, vrt. kirpputoritaulu

Varakkaalta autoilija A:lta loppuu bensa syrjäisellä metsätiellä
• vähävarainen autoilija B ajaa myös metsätietä ja häneltäkin loppuu bensa
• ohikulkija C vaatii viidestä litrasta 50000 euroa
• hän myy A:lle, koska tämä tarjoaa enemmän

Kansalaiset voivat haluta vaikuttaa asiaan lainsäädännöllä
• progressiivinen tuloverotus (joka aiheuttaa tehokkuustappion, excess burden)
• kiskonnan kieltäminen, kohtuuttomien sopimusehtojen sovittelu
• otettava huomioon, että kiskonnan kieltäminen vähentää ohikulkijoiden kannustinta pitää varakanisteria

”Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta” (OikTL 36§)

Reiluuden (fairness), oikeudenmukaisuuden (justice) ja kohtuuden (equity) tunteet vaikuttavat vaikuttavat ihmisten käsityksiin ja sitä kautta lainsäätäjän ratkaisuihin

Reiluus voi ohittaa tehokkuuden lakien hyvyyskriteerinä
• luovuttamattomien oikeuksien (inalienable rights) kauppa kielletään: munuaissiirrännäiset (Taylor 2007) [10.5]
• monopolin harjoittama hintadifferointi (price discrimination) kielletään, vaikka se vähentäisi tehokkuustappiota (deadweight loss triangle) (Lande 1989)
• asevelvollisuudesta ei voi vapautua rahalla

Tällaisen lainsäädännön perusteiden (konstituution) voidaan ajatella syntyvän kuvitteellisessa yhteiskuntasopimuksessa


B. Yksimielinen yhteiskuntasopimus

Taloustieteessä ihmisten preferenssit on tapana olettaa subjektiivisiksi ja annetuiksi
• taloustiede ei ota kantaa, mistä kaikesta ihmiset voivat (tai heidän pitäisi) saada ”hyötyä”
• de gustibus non est disputandum (Stigler & Becker 1977)
• tämän mukaan vain ihmiset itse tietävät, millainen on hyvä laki

Konstituutiotaloustieteen (constitutional economics) lähtökohta (Buchanan)
• koska lait koskettavat kaikkia lainkäyttöalueen asukkaita
• hyvyyskriteerin on oltava yksimielisyysperiaate [13.2]

Yhteiskunnan jäsenten ajatellaan tekevän yhteiskuntasopimuksen, jossa sovitaan oikeusjärjestelmän perusperiaatteista ja samalla ”hallitsijan” valinnasta

Hallitsijalla on yksinoikeus (ja velvollisuus) voimaansaattaa sopimus
• laki on hallitsijan yläpuolella
• laws and not men rule (Hayek)
• hallitsijan monopolioikeus on suhteessa yksityisiin toimijoihin ylivoimainen kilpailuetu, joka kannattaa käyttää hyväksi
• toisaalta se tarjoaa mahdollisuuden väärinkäyttöön

Yhtymäkohtia lakien alaisuudessa tehtäviin tavallisiin sopimuksiin
• vapaaehtoisuus on perusedellytys
• suostumus on keino preferenssien paljastumiseen (revealed preferences)
• kaikki osapuolet hyötyvät (kukaan ei ainakaan kärsi)
• mahdollisuus säätää lakeja luo kannustimia etsiä Pareto-parannuksia

Konstituution puitteissa voidaan myöhemmin tehdä päätöksiä enemmistöperiaatteella ja edustuksellisesti
• ”Enemmistöäänestyksen laki perustuu itsekin sopimukseen ja edellyttää ainakin kerran yksimielisyyttä.” (Rousseau 1762)

Käytännön syistä yhteiskuntasopimusta ei pystytä tekemään
• enintään voi syntyä implisiittinen sopimus (ihmisten välisten suhteiden järjestely, jolla on sopimuksenkaltaisia vaikutuksia)
• taloustieteilijän on tyydyttävä ajatuskokeisiin siitä, mihin ihmiset voisivat suostua

Yhteiskuntasopimusteorian kritiikkiä
• mikä on lähtötilanne (status quo)?
• milloin ja miten yhteiskuntaan syntyvät saavat äänensä kuuluville?
• voiko omaneduntavoittelu tuottaa koskaan yksimielistä sopimusta?


C. Tietämättömyyden verho ja prominenssi

Oletetaan, että kortinpelaajista jokainen pitää itseään muita parempana

Epäsuora keino päästä yksimielisyyteen paremmuudesta on sopia yleisistä pelisäännöistä,
• jotka ovat abstrakteja
• jotka ovat käytössä pitkän aikaa
• joita sovelletaan yhtäläisesti kaikkiin

Strategiana on luoda tietoisesti epävarmuutta [13.3]
• pelaajat ovat silloin tietämättömyyden verhon (veil of ignorance) takana (Rawls)
• he eivät tiedä, millä puolella he tulevat olemaan yksittäisissä kiistatilanteissa

Prominenssi kiistojen ratkaisuissa tuottaa polttopisteitä (focal points) (Schelling 1960, Mehta ym. 1994) [14.1]
• Sinun on tavattava henkilö Turussa, mutta ette voi sopia paikasta. Valitse tapaamispaikka
• Mainitse automerkki
• Kirjoita joko ”kruuna” tai ”klaava”
• Kirjoita jokin vuosiluku
• Mainitse jonkin vuoren nimi
• Kirjoita joko ”mies” tai ”nainen”
• Mainitse jokin muu Suomen kaupunki kuin Helsinki
• Kirjoita jokin kellonaika
• Mainitse jokin sukulainen
• Kirjoita jokin positiivinen luku


Luettavaa

Brennan, Geoffrey & James M. Buchanan: The Reason of Rules. Constitutional Political Economy. Cambridge University Press, Cambridge 1985.

Lande, Robert H.: Chicago's False Foundation: Wealth Transfers (Not Just Efficiency) Should Guide Antitrust. Antitrust Law Journal 58, 1989.

Mehta, Judith, Chris Starmer & Robert Sugden: The Nature of Salience: An Experimental Investigation of Pure Coordination Games. American Economic Review 84(3), 1994.

Schelling, Thomas C.: The Strategy of Conflict. Oxford University Press 1960.

Stigler, George J. & Gary S. Becker: De Gustibus Non Est Disputandum. American Economic Review 67(2), 1977).

Taylor, Robert S.: Self-Ownership and Transplantable Human Organs. Public Affairs Quarterly 21, 2007.


4. SOPIMUSKUSTANNUKSET JA SOPIMUSTEHOKKUUS

A. Yleistä

Kun Robinson Crusoe haluaa kalan, kustannuksia ovat mm.
• kalastamiseen tarvittavan ajan parhaasta vaihtoehtoisesta käyttötavasta saatava hyöty
• tapaturmariski

Kun kuluttaja haluaa kalan, kustannuksia ovat mm.
• hyöty, joka olisi saatavissa hinnan suuruisen rahasumman parhaalla vaihtoehtoisella käyttötavalla
• sopimuskustannukset, jotka liittyvät ostajan ja myyjän välisen sopimuksen toteuttamiseen, esim. etsintäkustannukset: mistä löytää kalamyyjä [11.1]

Organisaation sisäisissä transaktioissa voidaan käyttää laskennallisia siirtohintoja (transfer prices)

Tarpeen tunnistamisen (halu saada kala) kustannukset eivät ole sopimuskustannuksia, vrt. Robinson Crusoe

Sopimuskustannukset aiheuttavat usein tehokkuustappioita
• tehottomuus ilmenee hyödyntämättöminä sopimusmahdollisuuksina
• instituutioiden avulla sopimuskustannuksia voidaan alentaa
• tämä voi olla ryhmän ulkopuolisille haitallista
• toisaalta sopimuksia ei synny, jos sopimuskustannuksia ei olla valmiita maksamaan

Seuraavassa tarkastellaan hallintainstituutioita (institutions of governance), joita voidaan käyttää sopimusten hallintaan (contract management) markkinoilla

Sopimusmahdollisuuksien etsimistä voidaan kutsua yrittäjyydeksi (entrepreneurship)

Sopimusprosessin vaiheet:
Kuka myy kalaa? Mikä on kalan laatu? Mikä on kalan hinta? Onko kala sopimuksen mukaista? Entä jos se ei ole?


B. Sopimuskustannusten luokittelu

1. Etsintäkustannukset (search costs)

Kalan myyjän löytäminen

Oletetaan, että myyjä maksaa lehti-ilmoituksen (out-of-pocket expense) eikä ostaja
• kalan kysyntä vahvistuu ja hinta nousee
• ostajat osallistuvat näin etsinnän aiheuttamiin kustannuksiin
• etsintäkustannusten todellinen kohtaanto (effective incidence) poikkeaa siis muodollisesta kohtaannosta (formal incidence), vrt. arvonlisäveron kohtaanto (välillinen vero tarkoitetaan muiden kuin verovelvollisen itsensä maksettavaksi)
• työmarkkinoilla yleensä ostaja huolehtii etsinnästä

Etsintäkustannuksia alentavia instituutioita: kiinteistönvälittäjä, työnvälitystoimisto, lääkäriasema, kauppakeskus

Etsintä voidaan aloittaa myös ennen tarpeen tunnistamista
• kuluttaja etsii ensin sopivan verkkokaupan ja päättää vasta sen jälkeen, mitä ostaa
• shoppailu voi olla keino oppia tuntemaan omat preferenssinsä
• myös seulonta (ks. seur.) voi tapahtua ennen kuin tietää mitä ostaa

2. Seulontakustannukset (screening costs)

Varmistuminen ennen sopimuksentekoa (ex ante) siitä, että sopimuskumppanilla on kyky ja halu noudattaa sopimusehtoja

Täyttääkö esim. kodinkoneen myyjä lupauksensa, että tuki- ja huoltopalvelu toimii
• itse laitteen laatu on vain osa sopimusta
• laatuepävarmuus liittyy siis koko sopimukseen

Täyttääkö ostaja (implisiittisen) lupauksen, että
• antamansa seteli on aito
• käyttää takuuaikana laitetta huolellisesti

Myyjän voidaan edellyttää kertovan, soveltuuko hyödyke aiottuun tarkoitukseen: kengän koko, rahastosijoitus

Kokemushyödykkeen (experience good) laadun voi varmistaa vasta ostamisen jälkeen: elokuva
• luottamushyödykkeen (credence good) laatua ei voi varmistaa edes silloin
Seulontaongelmaketju syntyy, kun
• käytetään ulkopuolista asiantuntijaa: onko yrityksen luottokelpoisuutta arvioiva luottoluokituslaitos (credit-rating agency) luotettava?
• tehdään johdannaissopimus, esim. ostetaan luottoriskijohdannainen (credit default swap, CDS): onko lainan antanut huolehtinut seulonnasta?

3. Neuvottelukustannukset (negotiating costs)

Hinnasta ja muista sopimusehdoista sopiminen

Neuvottelut ovat hankalia, kun jompikumpi osapuoli tai molemmat tekevät sopimusspesifejä investointeja (contract-specific investment)

Oletetaan, että raakaöljyn kuljetus öljylähteeltä jalostamoon tulisi halvemmaksi putkea myöten kuin tankkereilla
• jalostamoja on useita, ja öljylähteen omistaja voi kilpailuttaa niitä ennen putken rakentamista
• öljylähteen omistaja harkitsee putken rakentamista yhteen jalostamoon
• tämä saisi tilaisuuden kiristykseen (hold-up power)
• öljylähteen omistaja suojautuu ennakkoon opportunismilta
• vrt. maakaasuputki (Groenewegen ym.: 2010)

Vaihtoehtoja
• tankkerikuljetus: merkitsee tehokkuustappiota
• monimutkainen pitkäaikaissopimus: suuret neuvottelukustannukset
• vertikaalinen integraatio (peräkkäisten tuotantovaiheiden integrointi samaan yritykseen): suuren yrityskoon ongelmat, ks. myöh.

Vakioehdot ja sopimuspohjat (massa)sopimuksissa vähentävät neuvottelukustannuksia

4. Valvontakustannukset (monitoring costs)

Varmistuminen sopimusehtojen noudattamisesta sopimuksenteon jälkeen (ex post)

Esim. palovakuutussopimuksessa vakuutuksenantaja varmistuu, että vakuutuksenottaja on
• ennen palovahinkoa noudattanut suojeluohjeita: palontorjuntalaitteet, sammutusvälineet
• palovahingon sattuessa huolehtinut pelastamisvelvollisuudesta (vrt. laajuusriski) ja ilmoittanut vahinkojen määrän oikein

Omavastuu vähentää valvonnan tarvetta ja valvontakustannuksia

5. Täytäntöönpanokustannukset (enforcing costs)

Toimenpiteet sopimusvelvoitteiden laiminlyönnin tapauksessa

Esimerkiksi
• reklamaation tekeminen
• oikeuteen haastaminen
• välimiesmenettelyn (arbitration) aloittaminen (jos sopimuksessa on välityslauseke)

Toistuva sopimus ja asiakasuskollisuus (customer loyalty) ehkäisevät sopimusrikkomuksia
• tulevien sopimusten menettämisen pelko kannustaa pitämään lupaukset
• sopimuksesta tulee itsestään toimiva (self-enforcing contract)
• toistuva hintakilpailutus voi olla tämän vuoksi tyhmää: kiinteistöhuolto, pankkiluotot

Ostajan on aihetta olla varuillaan, jos
• alalta poistumisen esteet (barriers to exit) ovat alhaisia: fly-by-night-yritykset
• myyjä aikoo lopettaa liiketoiminnan: konkurssiloppuunmyynti

Seulonta, valvonta ja täytäntöönpano täydentävät toisiaan
• huolellinen seulonta vähentää valvonnan tarvetta ja päinvastoin
• seulonta ja valvonta ehkäisevät ongelmia täytäntöönpanossa
• samoja keinoja voidaan ehkä käyttää sekä seulonnassa että valvonnassa: taseanalyysi pankkiluotoissa

* * *

Sopimuskustannusten lisäksi kustannuksia aiheuttavat esim.
• maksun ottaminen, asiakkaan tunnistus, rahankuljetus
• sopimuksen kirjoittaminen, tarkastus, säilytys
• kuljetus- ja muut logistiset kustannukset

Kuljetuskustannuksia alentavat
• tekniset innovaatiot: kylmälaitteen keksiminen aikoinaan mahdollisti karjan kuljettamisen teurastettuna
• yhteiskunnalliset instituutiot: rahtimeklari hankkii paluurahdin

Kustannus saattaa olla sillä tavoin väistämätön, ettei ole mahdollisuuksia tehokkuuden lisäämiseen instituutioiden avulla
• kala, kodinkone ja öljy eivät liiku itsellään
• kustannus ei ole silloin yhteiskunnallinen (ihmisten välisiin suhteisiin liittyvä) ongelma, vrt. myrskytuhot
• tehokkuutta voidaan ehkä lisätä epäsuorasti esim. luomalla lainsäädännön avulla edellytyksiä tutkimus- ja kehitystyölleC. Julkinen valta sopimusjärjestelmänä


C. Julkinen valta sopimusjärjestelmänä

Julkisen vallan tehtävät ja toiminta voidaan jakaa kahteen osaan, vrt. luento 1B
• suojeleva valtio (protective government) luo puitteita yhteisön jäsenille pyrkiä omiin tavoitteisiin
• tuottava valtio (productive government) pyrkii itse (mielellään yhteisön yhteisten etujen mukaisiin) tavoitteisiin

Julkinen valta (government) voidaan nähdä sopimusten (laajasti ymmärrettynä) ja sopimuskustannuksia alentavien instituutioiden järjestelmänä
• sopimussuhteiden ketju: äänestäjät – eduskunta – hallitus – julkinen hallinto (byrokratia)
• julkinen valta tekee sopimuksia myös sen ulkopuolella olevien kanssa: virkasuhteet, public private partnership (elinkaarimalli, esim. moottoritie), valtiosopimukset

Esimerkkejä instituutioista
• puolueet: ehdokkaan puoluejäsenyys lisää vaalilupausten uskottavuutta (Wittman 1989); vaalijärjestelmä voidaan tehdä puolueita suosivaksi
• edustuksellisuus, (määrä)enemmistöperiaate
• vaalisalaisuus, elinikäinen virka, kuntayhtymä ym.


Luettavaa

Allen, Douglas W.: Transaction Costs. Verkkojulkaisussa Encyclopedia of Law and Economics, toim. Boudewijn Bouckaert & Gerrit De Geest. Edward Elgar 2000.

Casson, Mark: Making a Market. Kirjassa The Entrepreneur. An Economic Theory. Edward Elgar 2003.

Garicano, Luis & Steven N. Kaplan: The Effects of Business-to-Business E-Commerce on Transaction Costs. Journal of Industrial Economics 49(4), December 2001.

Langlois, Richard N.: The Secret Life of Mundane Transaction Costs. Organization Studies 27(9), September 2006.

Wittman, Donald: Why Democracies Produce Efficient Results. Journal of Political Economy, December 1989.


5. TIEDON SALAAMINEN JA NIMET

A. Seulonta ja haitallinen valikoituminen

Seulonta (screening) on ennen sopimuksen tekemistä (ex ante) sen varmistamista, että sopimusosapuoli noudattaa sopimusehtoja (pitää lupauksensa)

Kodinkoneen ostaja koettaa varmistua, että
• kone on ehjä, niin kuin myyjä vakuuttaa
• kone soveltuu (implisiittisesti) luvattuun tarkoitukseen
• neuvonta-, kotiinkuljetus-, tuki- ja huoltopalvelut toimivat sovitulla tavalla

Sopimusosapuolten tietämys toistensa kyvystä ja halusta noudattaa sopimusta on yleensä epäsymmetrinen (asymmetric information)

Esim. lentoyhtiö ja matkustaja (lentolipun myyjä ja ostaja)
• myyjä lupaa lentoturvallisuuden olevan määräysten mukainen (kone huollettu, ohjaajat ammattitaitoisia)
• myyjä tietää ostajaa paremmin, onko lentoturvallisuus määräysten mukainen, ja kertooko hän totuuden
• ostajan intressi on varmistua asiasta

Myyjä ei välttämättä käytä ostajan tietämättömyyttä hyväksi, vaan voi kertoa kaiken tietämänsä
• kyky täyttää velvoitteet voi silti olla puutteellinen
• esim. startup-yrittäjällä on yliusko ideaansa

Akerlofin lemon-mallissa käytetyn auton myyjä
• omaa informaatioetua
• on opportunisti
• salaa tietoa auton kunnosta ostajalta (hidden characteristics)

Rationaalinen ostaja koettaa suojautua pettymyksiltä esim. teettämällä kuntoarvion
• seulonta merkitsee tehottomuutta, koska tieto laadusta on jo myyjällä
• saman asian kahteen kertaan selvittäminen on tuhlausta
• tai useampaan kertaan huutokaupassa
• tiedon salaamisella voi olla laajempiakin vaikutuksia:

Oletetaan, että alussa kaikki myyjät ovat, ja heidän tiedetään olevan, rehellisiä
• hyvät autot ovat kalliita ja huonot halpoja
• markkinoille tiedetään tulevan epärehellisiä myyjiä
• seulonta ei onnistu täydellisesti, koska se aiheuttaa kustannuksia
• ostajien varaushinnat (reservation price) hyviksi luvatuista autoista alenevat
• parhaita autoja ei kannata enää myydä
• syntyy haitallinen valikoituminen (adverse selection)
• ostajien varaushinnat alenevat edelleen jne.
• markkinoille jää sopimusmahdollisuuksia hyvien autojen omistajien ja sellaisia haluavien välille
• markkinat saattavat tuhoutua kokonaan: täytetty lottokuponki arvonnan jälkeen
• seulontakustannukset aiheuttavat markkinahäiriön (market failure)


B. Nimi ja nimen arvo

Sopimusmahdollisuuksia saadaan hyödynnetyksi, jos markkinat rankaisevat tiedon salaamisesta
• nimen omistajaa kannustaa tulevien sopimusten menettämisen pelko

Pettynyt ostaja
• ei osta enää toista autoa samalta myyjältä, jonka osaa erottaa nimen perusteella muista
• kertoo huonoista kokemuksistaan muille
• nimen tulisi olla helppo muistaa ja lausua

Nimi toimii sitä paremmin, mitä enemmän ja kauemmin sen omistaja odottaa tekevänsä kauppaa tulevaisuudessa
• oleellisinta ei ole, paljonko ja kauanko on tehnyt kauppaa menneisyydessä!

Sopimuksesta tulee itsestään toimiva (self-enforcing)

Kuluttaja maksaa nimestä todellisuudessa paitsi siksi, että se
• tekee laatulupauksen uskottavaksi
• myös jos se tuottaa positiivisia mielikuvia ja itsessään mielihyvää (sekin on hyötyä)
• ibuprofeenivalmisteiden hintaerot, ks. www.tohtori.fi

Myyjän nimi valmistajan nimeä tärkeämpi
• käytetyt tuotteet
• geneeriset tuotteet: talon punaviini
• private label -tuotteet (vähittäiskaupan omat tavaramerkit)
• tuotteet, joiden nimi on suojaamatta


C. Brändinhallinta

Tavaramerkki (brand) on nimeä laajempi käsite: fontti, numero, nettiosoite, kuva, symboli, väri, muoto, ääni tms.

Myös henkilönnimi voi olla arvokas vara (asset) (Goldin & Maria 2004)
• kirjailija ei voi myydä nimeään, mutta hän voi jatkaa käyttämällä haamukirjoittajaa

Brändin arvo (brand equity) voi olla yrityksen arvokkain vara

Brändillä voidaan käydä kauppaa
• lisensiointi, franchising
• sertifiointiyritys myöntää sertifikaatin
• tavaramerkki saadaan yrityskaupan yhteydessä

Franchising-sopimus (tai franchise-sopimus): yrittäjä saa oikeuden käyttää ketjun nimeä ja liiketoimintamallia, esim. kansainvälinen hotelliketju

Kaikki voivat hyötyä
• yrittäjä: alalle tulo helpottuu ja riskit pienenevät
• kuluttaja: laatuepävarmuus vähenee
• ketju (luvakkeenantaja): toiminnan laajenemismahdollisuus, vrt. myöh. suuren yrityskoon ongelmat; mittakaavaedut mainonnassa ja hankinnoissa

Ketjun toimivuus perustuu täsmällisten ohjeiden antamiseen ja noudattamisen valvontaan

Brändinhallinnan (brand management) kysymyksiä
• sanan valinta
• rekisteröinti ® vai vakiinnuttaminen ™
• laajentaminen muihin tuotteisiin, esim. Harley-Davidson wine cooler
• rinnakkaiset merkit
• riski yleisnimeksi muuttumisesta (vesittyminen): Mono

Valtiovallan tehtävänä on tavaramerkkien rekisteröinti ja suojaaminen loukkauksilta
• tavaramerkin on oltava erottamiskykyinen, eikä se saa olla sekoitettavissa muihin
• sopimustenhallinta- ja oikeusinstituutiot toimivat toisiaan tukien
• epämuodolliset instituutiot täydentävät
• valtio voi rekisteröidä ja suojata myös yleisnimiä: kiropraktikko, feta


D. Nimet kilpailunrajoituksena

Nimet luovat alalle tulon esteitä ja voivat myös aiheuttaa (eivätkä vain poistaa) tehokkuustappioita
• eroaa monopoliasemasta siinä, että läheisiä (ja ehkä täydellisiä) substituutteja on kuitenkin tarjolla

Nimet synnyttävät tarvetta sopia vertikaalisista kilpailunrajoituksista ehkäisemään nimellä vapaamatkustusta
• franchising-yrittäjä lupaa, että ostaa raaka-aineet vain ketjun määräämiltä toimittajilta
• kodinkoneen valmistaja lupaa jälleenmyyjälle, ettei myy laitetta alueen muille jälleenmyyjille (keino estää jälleenmyyjän vapaamatkustus esim. neuvonnassa); tällainen yksinmyyntisopimus on esimerkki yksinoikeussopimuksesta (exclusive contract)


Luettavaa

Akerlof, George A.: The Market for “Lemons”: Quality Uncertainty and the Market Mechanism. Quarterly Journal of Economics 84(3), August 1970.

Bougherara, Douadia & Gilles Grolleau: Designing Ecolabels In Order To Mitigate Market Failures. Journal of Interdisciplinary Economics 16, 2005.

Dogan, Stacey L. & Mark A. Lemley: A Search-costs Theory of Limiting Doctrines in Trademark Law. Kirjassa Trademark Law and Theory. A Handbook of Contemporary Research, toim. Graeme B. Dinwoodie & Mark D. Janis. Edward Elgar, Cheltenham 2008.

Goldin, Claudia & Maria Shim: Making a Name: Women’s Surnames at Marriage and Beyond. Journal of Economic Perspectives 18(2), Spring 2004.

Hoy, Frank & John Stanworth (toim.): Franchising. An International Perspective. Routledge 2003.

Leppänen, Timo: Merkilliset nimet − tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. SKS 2016.

Robertson, Kim R.: Strategically Desirable Brand Name Characteristics. Journal of Consumer Marketing 6(4), Fall 1989.


6. YRITYKSEN TALOUSTEORIA

A. Yritys sopimusjärjestelmänä

Tyylitelty tarina yrityksen syntymisestä ja kehittymisestä (mikä ei ole sidoksissa minkään maan lainsäädäntöön):

►Yrittäjä rekisteröi yrityksen, josta tulee oikeushenkilö, esim. osakeyhtiö

►Yritys hankkii omaa pääomaa (equity)
• rahoitusta, johon ei liity takaisinmaksuvelvoitetta
• osakkeenomistajat päättävät yhdessä pääoman käytöstä
• yritys ei välttämättä tavoittele voittoa, vrt. OyL 1 luku 5 §: ”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.”
• osakkeenomistajat saavat sovitun osuuden voitosta
• osuuskunnassa (cooperative) osakepääomaa vastaa jäsenten osuusmaksut

►Yritys ottaa velkaa (debt)

►Yritys palkkaa johtajia ja työntekijöitä

►Yritys tekee sopimuksia tavarantoimittajien, asiakkaiden ym. kanssa

►Yritys tekee yhteistyötä muiden yritysten kanssa
• yhteisyritys (joint venture) tutkimus- ja kehitystyötä varten
• yksinyrittäjien coworking

Yritys voidaan nähdä sopimusjärjestelmänä (nexus of contracts)

Osakkeenomistajilla on mahdollisuus ja kannustin huolehtia sopimustenhallinnan kokonaisuudesta
• päätösvalta
• jäännösoikeus (residual claim) yrityksen tuottoihin: mitä jää jäljelle palkkojen, korkojen ym. maksamisen jälkeen

Yrityksen teorian kysymyksiä:

►Miten yrityksen sisäinen toiminta pitäisi organisoida
• yhtiökokous – hallitus (board of directors) – johto – työntekijät

►Paljonko johdolla pitäisi olla päätösvaltaa ja osuutta yrityksen voittoihin

►Mikä selittää yrityksen menestymisen kilpailussa muiden yritysten kanssa
• kilpailuedut, kyvykkyydet (capabilities), competencies (tai competences)

►Mikä oman ja vieraan pääoman suhteen tulisi olla
• oma pääoma soveltuu vierasta pääomaa paremmin yritysspesifisten investointien rahoittamiseen, koska rahoittajat (siis osakkeenomistajat) pääsevät valvomaan varojen käyttöä
• omaa pääomaa ei välttämättä tarvita ollenkaan, jos tuotantopääomaa ei juuri ole (terapeutti) tai se on yleiskäyttöistä (taksiautoilija)

►Pitäisikö yrityksen listautua pörssiin
• pörssi asettaa omia ehtojaan esim. tiedottamisesta

►Pitäisikö osakkaalla olla oikeus myydä osakkeensa ilman muiden osakkaiden lupaa
• tämä oikeus vähentää neuvottelukustannuksia
• muilla osakkailla voi olla (lainsäädäntöön tai yhtiöjärjestykseen perustuva) etuosto-oikeus

►Pitäisikö osakkeenomistajilla olla rajoitettu vastuu (limited liability)
• osakkaat vastaavat yhtiön veloista vain oman pääoman määrällä
• vähentää osakkaiden tarvetta valvoa toistensa maksukykyä
• vähentää toisaalta liiketoiminnan vastuullisuutta (corporate social responsibility) (Ireland 2010)


B. Markkinat ja hierarkiat

►Miksi yrityksiä on ylipäätään olemassa
• miksi yrityksen sisäiset sidoshenkilöt (internal stakeholders) toimivat keskenään hierarkiassa eivätkä markkinoiden välityksellä, vrt. Williamson: Markets and Hierarchies (1975)
• sisäisiä sidosryhmiä ovat osakkeenomistajat, johtajat ja työntekijät

Esim. sanomalehden toimittaja, taittaja, painaja ja jakelija

Jos toimijat ovat yhteistyössä markkinoiden välityksellä
• kaikki neljä ovat itsenäisiä yrityksiä
• yhteistyö tapahtuu arm’s length -sopimuksilla

Toisessa ääripäässä kaikki neljä toimivat samassa yrityksessä
• esim. toimittaja omistaa yrityksen ja muut ovat häneen työsuhteessa

Hierarkian etuja
• säästää sopimuskustannuksia, esim. työtehtävistä ei tarvitse sopia yksityiskohtaisesti (Coase 1937): työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan (TyöSopL 1§)
• mahdollistaa keskitetyn päätöksenteon

Markkinoiden etuja
• sopimusten mukana siirtyy tietoa (conveyance of knowledge)
• ”Assume that somewhere in the world a new opportunity for the use of some raw material, say, tin, has arisen…” (Hayek 1945)
• hinnat sinänsä eivät ole tehokkuuden selitys, vaan se, että ne valitaan vapaaehtoisesti sopimuksissa, vrt. keskussuunnittelutalous
• vähimmäispalkka- tms. hintasääntely haittaa tiedon välittymistä

Suuressa yrityksessä tiedonhallinnan onnistumiseksi tarvitaan hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää (hallinnointikoodia) (corporate governance), jossa on markkinamaisia piirteitä
• päätöksenteon hajauttaminen tulosyksiköihin
• yksiköiden väliset siirtohinnat (transfer prices)
• tulospalkkaus


C. Moraalikato ja kannustinpalkkaus

Valvonta (monitoring) on sopimuksen (laajasti ymmärrettynä) tekemisen jälkeen sen varmistamista, että sopimusosapuoli toimii sopimusehtojen mukaan (pitää lupauksensa)

Osapuolten tietämys toistensa halusta ja kyvystä toimia sopimusehtojen mukaan on yleensä epäsymmetrinen
• tarjoaa tilaisuuden salata tietoa omasta toiminnasta (hidden actions)
• aiheuttaa toiselle vaaran tai uhkan (hasardin), että tilaisuutta käytetään hyväksi

Esimerkkejä moraalikadon (moral hazard) toteutumisesta (oikeastaan ”kannustinkato”)
• palovakuutuksen ostaja ei noudata suojeluohjeita
• velallinen käyttää pankkiluoton riskisempään investointiin kuin on kertonut
• takuusopimus saa ostajan käyttämään kodinkonetta huolimattomasti

Ratkaisumahdollisuuksia työ- ja johtajasopimuksissa
• toistuva sopimus
• tehokkuuspalkka (efficiency wage): työnantaja maksaa korkeampaa palkkaa, kuin millä työntekijä olisi valmis tekemään sopimuksen, jolloin sopimusrikkomuksen kustannukset kasvavat
• viivepalkkaus, esim. palvelusvuosilisät; edellyttää sopimista eläkeiästä
• kannustinpalkkaus

Kannustinpalkkauksen muotoja
• ompelijan urakkapalkkaus: toisaalta erikoistuneiden laitteiden hankinta on sopimusompelijalle riski
• kauppamatkustajan provisiopalkkaus: liikkuvassa työssä panos on vaikeampi mitata kuin tuotos
• yritysjohdon voittopalkkio: voitollisuus voi johtua suhdanteista eikä johdon toiminnasta
• turnaus (tournament): paras puhelinmyyjä saa parhaan palkinnon ja muut suhteessa siihen; voittaja paljastaa tuottavuutensa, jolloin benchmarking (vertailuanalyysi) helpottuu
• tulospalkkaus: bussinkuljettajan palkka riippuu kolarikustannuksista; tuulilasin asentaja autotehtaassa asentaa uuden omalla ajallaan, jos kuluttaja valittaa (Lazear 2000)
• myös aikapalkkaus on siinä mielessä tulospalkkausta, että työntekijän on päästävä minimitulokseen


D. Vertikaalisen integraation edut

►Mikä on yrityksen optimikoko vertikaalisessa suunnassa

Esim. lehtien kustannustoiminta
• toimittajat ovat henkilökuntaa
• taitto hoidetaan alihankintana
• sanomalehdet painetaan itse (kiire aikataulu) mutta ei muita lehtiä
• jakelu on ulkoistettu

Yritysten välille syntyy verkostoja
• kustantaja omistaa tv-yhtiön
• freelance-taittaja osallistuu monen kustantajan lehtien ulkoasun suunnitteluun
• kustantaja myy lehtiä kirjakaupalle, jossa myydään monen kustantajan lehtiä

Nyrkkisääntö: yrityksen kannattaa keskittyä ydintoimintoihin ja ydinkyvykkyyksiin

Väitteitä, joihin etsitään vastausta
• peräkkäiset tuotantovaiheet kannattaa järjestää samaan yritykseen
• pitkä arvoketju (value chain) on yritykselle edullinen
• valmistaa vai ostaa (make or buy)
-päätöstilanteessa edellinen on parempi vaihtoehto
• ulkoistaminen aiheuttaa ongelmia

1. Organisaatio voi käyttää määräysvaltaa

Kun lehdenkustantaja omistaa painokoneet, hän voi määrätä niiden käytöstä

Työntekijöitä ei voi omistaa, mutta he noudattavat määräyksiä, jos on luvassa
• työsopimuksen jatkuminen
• palvelusvuosilisiä (viivepalkkauksen muoto)

2. Integraatio on keino suojata erikoistuneita investointeja

Kun öljylähde ja jalostamo ovat samaa yritystä, putken rakentaminen ei johda hold-up-ongelmaan (ks. edellä)
• joko alun perin tai sulautuman eli fuusion (merger) avulla

Vertikaalisen integraation vaihtoehtoja
• osapuolet laativat monimutkaisen pitkäaikaissopimuksen
• putken rakentaja ylläpitää valmiutta tankkerikuljetukseen, vrt. metsäyhtiö ylläpitää uittovalmiutta

3. Tiedon salaamista voidaan torjua helpommin

Kun viininvalmistaja hankkii rypäleet
• toiselta yritykseltä, epäsymmetrinen informaatio voi aiheuttaa ongelmia
• omilta viljelmiltä, laatu pystytään varmistamaan paremmin esim. päättämällä sadonkorjuuajasta

Viinin laatu riippuu seulonnan onnistumisesta myös tuotantoketjun toisessa päässä: varastointi tukku- ja vähittäisportaassa

4. Systeemisopeutukset voidaan toteuttaa helpommin

Uusi tietojärjestelmä voidaan määrätä otettavaksi käyttöön samanaikaisesti koko yrityksessä
• toiminnot voidaan koordinoida keskitetysti
• vrt. oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtyminen

Jos yritys on suunniteltu moduulirakenteeksi,
• jokaisessa yksikössä voidaan ehkä käyttää omaa tietojärjestelmää
• yhteensopivuudesta tarvitsee huolehtia vain yksiköiden rajakohdissa

Moduulirakenteen muita etuja
• luo edellytyksiä muuntelulle ja innovoinnille
• suojaa yritystä katastrofeilta, vrt. sukellusveneen osastot
• helpottaa yritysjärjestelyjä, esim. yhden yksikön myynti
• vähentää keskeytysten aiheuttamia kustannuksia, ks. Hora ja Tempus (Simon 1962)

The watches the men made consisted of about 1,000 parts each. Tempus had so constructed the watches that if he had one partly assembled and had to put it down – to answer the phone say – it immediately fell to pieces and had to be reassembled from the elements. Hora had designed the watches so that he could put together subassemblies of about ten elements each. Ten of these subassemblies, again, could be put together into a larger subassembly; and a system of ten of the latter subassemblies constituted the whole watch.


Luettavaa

Ali-Yrkkö, Jyrki ym.: Who Captures Value in Global Supply Chains? Case Nokia N95 Smartphone. ETLA Discussion Papers No 1240, Helsinki 2011.

Foss, Nicolai J.: Research in the Strategic Theory of the Firm: ‘Isolationism’ and ‘Integrationism’. Journal of Management Studies 36(6), November 1999. - Katsaus yrityksen talousteorian lähestymistapoihin.

Hayek, F. A. (1945): The Use of Knowledge in Society. American Economic Review 35(4). Julkaistu myös kirjassa Individualism and Economic Order. Routledge, London 1948; kirjassa Austrian Economics, osa III, toim. Stephen Littlechild. Edward Elgar, Aldershot 1990; kirjassa Austrian Economics. A Reader, toim. Richard M. Ebeling. Hillsdale College Press, Hillsdale 1991; sekä kirjassa Classics in Austrian Economics: A Sampling in the History of a Tradition, osa 3, toim. Israel M. Kirzner. William Pickering, London 1994.

Ireland, Paddy: Limited Liability, Shareholder Rights and the Problem of Corporate Irresponsibility. Cambridge Journal of Economics 34(5), 2010.

Lazear, Edward P.: Performance Pay and Productivity. American Economic Review 90(5), December 2000.

Powell, Walter W. & Stine Grodal: Networks of Innovators. Kirjassa The Oxford Handbook of Innovation, toim. Jan Fagerberg, David C. Mowery & Richard R. Nelson. Oxford University Press, Oxford 2005.

Simon, Herbert A.: The Architecture of Complexity. Proceedings of the American Philosophical Society 106(6), 1962.

Vargo, Stephen L. & Robert F. Lusch: Evolving to a New Dominant Logic for Marketing. Journal of Marketing 68, 2004.

Virtanen, Martti: Uusi allianssikapitalismi ja kilpailupolitiikka. Kirjassa Taloustieteellinen näkökulma kilpailuoikeuteen, toim. Vesa Kanniainen & Kalle Määttä. Kauppakaari 2001.

Williamson, Oliver E.: Vertical Integration: Theory and Policy. Kirjassa The Economic Institutions of Capitalism. Firms, Markets, Relational Contracting. Free Press 1985.

Yellen, Janet L.: Efficiency Wage Models of Unemployment. American Economic Review 74(2), May 1984.


KURSSIN YHTEENVETO

Instituutiot ovat keinoja saada ihmisten väliset suhteet toimiviksi

Pareto-kriteerillä arvioiden ihmisistä koostuva ryhmä, yhteisö, yhteiskunta tms. on optimaalisessa tilassa, kun millään muutoksella yhdenkään sen jäsenen hyöty ei voi lisääntyä jonkun toisen hyödyn vähentymättä

Instituutiot voidaan nähdä sopimuksina laajasti ymmärrettynä

Opintojakson päähuomion kohteena ovat olleet ”tavalliset” sopimukset: asunnon vuokrasopimus, kalakauppa, palovakuutus jne.

Sopimuskustannukset vaikeuttavat Pareto-tehokkuuteen pääsemistä

Toisaalta tehokkuustappiot
• tarjoavat kaikkia osapuolia hyödyttäviä sopimusmahdollisuuksia
• kannustavat kehittämään sopimustenhallintainstituutioita
• esim. nimet alentavat seulontakustannuksia

Sopimusmahdollisuuksien hyödyntäminen voi aiheuttaa haittaa ulkopuolisille

Tämän estämiseksi tarvitaan ”korkeamman asteen” instituutioita kuten lakeja
• lakien hierarkiassa yhteiskuntasopimus on ylimpänä
• sen hyvyyskriteerinä on, niin kuin kaikissa sopimuksissa, yksimielisyys

Epämuodolliset instituutiot vaikuttavat kaikkeen edelliseen



Home


HomeCoursesSeminarsContactStaffDiscussion Papers
370782| Copyright (c) 2007-2019